Palvelut lapsille ja perheille

Puheen- ja kielenkehityksen poikkeavuudet ovat yleisiä lasten kehityshäiriöitä. Varhainen kuntoutus ja ohjaaminen ovat osa lapselle ja perheille järjestettäviä palveluita.

Varhainen vuorovaikutus lapsen ja vanhemman välillä luo perustan puheen ja kommunikoinnin kehitykselle. Tyypillisesti vauva on alusta alkaen kiinnostunut, hakee kontaktia ja nauttii toisen ihmisen läheisyydestä ja yhdessäolosta. Nämä taidot ovat välttämättömiä ennen puhumaan oppimista. Suurin osa lapsista alkaa ymmärtää tuttuihin tilanteisiin liittyvää puhetta alle vuoden ikäisenä, sanoo ensimmäiset sanansa noin vuoden ikäisenä ja alkaa yhdistellä sanoja puolentoista, kahden vuoden iässä.

Lapsen sanallisen ilmaisun viipyminen voi liittyä paitsi yksilölliseen kehitystahtiin, myös esimerkiksi puheilmaisun tai puheen ymmärtämisen kehityksen viivästymään tai laajempaan vuorovaikutuksen ja kehityksen pulmaan. Hidas puhumaan oppiminen voidaan tunnistaa viimeistään noin kahden vuoden iässä. Vuorovaikutuksen pulmat ja laajemmat kehitykselliset haasteet voidaan tunnistaa jo aikaisemmin ammattilaisten toimesta. Kehityksellisten pulmien tunnistaminen varhain on tärkeää, koska varhaisella tuella ja kuntoutuksella kehitystä voidaan tukea ja ennaltaehkäistä viiveestä aiheutuvat haasteet niin lapselle kuin perheelle. Vanhemmat tarvitsevat tukea sekä ammattilaisten kanssa yhdessä sovittuja konkreettisia ohjeita siitä, miten he voivat tukea omaa lastaan ja vanhemmuuttaan.

Eemeli leikkii ja kommunikoi kavereiden kanssa monella eri tavalla vaikka hän ei puhu. Aikuinen voi tukea lapsen osallistumista ja kommunikointia vapaissa leikkitilanteissa mm. tukiviittomien ja kuvien avulla. Video: Kehitysvammaliiton Tikoteekki.

Varhaiset tukipalvelut käynnistyvät neuvolasta ja puheterapiasta

Jos vanhemmat kokevat, että he eivät saa lapseensa kontaktia luonnollisen tuntuisella tavalla, asia on syytä ottaa esille neuvolassa. Muita vaikeammin tunnistettavia merkkejä puheen, kielen ja kommunikoinnin haasteista ovat esimerkiksi, jos lapsi ei tunnu ymmärtävän vanhemman eleitä, ilmeitä ja puhetta eikä reagoi niihin tarkoituksenmukaisesti. Helpommin tunnistettavia merkkejä sen sijaan ovat, jos opitut sanat jäävät pois puheesta, puheen ääntämys on hyvin epäselvää tai sanojen yhdistäminen lauseiksi on todella työlästä.

Neuvolasta lapsi voidaan ohjata terveyskeskuksen puheterapeutille. Puheterapeutti arvio lapsen kielen ja kommunikoinnin kehitystä haastattelemalla vanhempia sekä tekemällä lapsen kanssa erilaisia tehtäviä. Tässä yhteydessä puheterapeutti voi kokeilla myös puhetta tukevia ja korvaavia keinoja lapsen ilmaisun vahvistamiseksi. Esimerkiksi tukiviittomien ja kuvien käyttö tarjoavat keinoja ilmaista ja ymmärtää asioita ja vahvistavat puheen kehittymistä sekä lapsen kokonaisvaltaista kehitystä ja erityistä minäkuvan ja itsetunnon kehittymistä.

Lievän kielellisen häiriön diagnoosi voidaan asettaa terveyskeskuksessa. Mikäli lapsella on vaikea puheen- ja kielenkehityksen poikkeavuus, jonka syyksi epäillään neurologista sairautta tai oireyhtymää, lapselle tehdään lähete erikoissairaanhoidon tutkimuksiin.

Puheterapia

Puheterapia on lääkinnällistä kuntoutusta, joka kuuluu sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon palveluihin. Perusterveydenhuollossa puheterapeutti tekee arviointia, tutkimuksia ja kuntoutussuunnitelmia moniammatillisessa työryhmässä. Perusterveydenhuolto voi myös tarjota puheterapiajaksoja, mutta tiiviit ja pitkäkestoiset terapiajaksot järjestetään yleensä ostopalveluna tai ne siirtyvät Kelan järjestämisvastuulle.

Erikoissairaanhoidossa puheterapeutin työ painottuu yleensä sairauden tai vamman diagnosointiin sekä kuntoutussuunnitelman laatimiseen osana moniammatillista työryhmää. Kuntien resurssit järjestää puheterapiaa vaihtelevat paljon, samoin vaihtelevat kuntien kriteerit lähettää lapsi erikoissairaanhoitoon.

Lapsi on oikeutettu Kelan järjestämään puheterapiaan, jos vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kriteerit täyttyvät. Kelan hakemusta varten lapsella täytyy olla terveyskeskuksen tai erikoissairaanhoidonyksikön laatima kuntoutussuunnitelma. Perhe voi itse valita puheterapiapalvelun tuottajan Kelan hyväksymistä sopimuspalveluntuottajista. Valinta täytyy tehdä jo ennen kuntoutushakemuksen lähettämistä, sillä hakemuksessa tulee olla palveluntuottajan tiedot ja terapian alkamisajankohta. Siksi perheen on muistettava varmistaa, että valitsemansa puheterapeutti voi aloittaa terapian suunnitellussa aikataulussa.

Lisätietoa vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kriteereistä (Kela)

Puheterapia voidaan toteuttaa lapsen arkiympäristössä kuten esimerkiksi kotona, koulussa tai päiväkodissa. Vanhempien ja muiden lähi-ihmisten ohjaus on keskeinen osa terapiaa ja toteutuu joko terapiakäyntien yhteydessä tai erillisillä ohjauskäynneillä. Onnistunut kommunikoinnin kuntoutus tapahtuu aina lapsen perheenjäsenten ja lähiympäristön tuella, sillä lapsi oppii viestimään vain olemalla mukana ihmisten välisessä kanssakäymisessä.

Kommunikoinnin apuvälinepalvelut

Perusterveydenhuollon puheterapeutti voi arvioida, hyötyykö lapsi myös kommunikoinnin apuvälineestä. Arvioinnin perusteella lapsi saa tarvittaessa lähetteen erikoissairaanhoidon apuvälinepalveluihin. Kommunikoinnin apuvälineet kuuluvat yleensä erikoissairaanhoidosta luovutettaviin apuvälineisiin. Apuvälineet ovat maksuttomia, ja ne sisältyvät lääkinnälliseen kuntoutukseen.

Kommunikoinnin apuvälineiden kokeilu ja valinta edellyttävät tiivisti yhteistyötä apuvälinealan ammattilaisten sekä apuvälineen tarvitsijan ja hänen lähi-ihmistensä kesken. Perheen lisäksi lapsen apuvälinearviointiin voivat osallistua myös kuntouttava puheterapeutti sekä lähityöntekijä päivähoidosta tai koulusta. Vaativammat apuvälinearvioinnit toteutetaan keskussairaaloiden apuvälineyksiköissä, Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Tikoteekeissa tai vastaavia palveluita tuottavissa yksiköissä.

Tieto apuvälinepalvelusta on kirjattava lapsen kuntoutussuunnitelmaan sekä palvelusuunnitelmaan.

Lisätietoa kuntoutus- ja apuvälinepalveluista

Kommunikaatio-opetus ja -ohjaus

Kommunikaatio-opetus- ja -ohjaus on vammaispalvelulain perusteella harkinnanvaraisena sopeutumisvalmennuksena järjestettävää toimintaa, joka täydentää terveydenhuollon kuntoutuspalveluja. Kommunikaatio-opetusta ja -ohjausta haetaan kotikunnan sosiaalitoimesta.

Kommunikaatio-ohjauksella on iso merkitys tukiviittomien opettamisessa sekä siinä, miten tukiviittomat otetaan käyttöön perheen arjessa. Kommunikaatio-ohjaus on myös muiden puhetta tukevien ja korvaavien keinojen käytön ohjaamista lapsen perheenjäsenille ja muille lähi-ihmisille.

Palvelua haetaan kunnan sosiaalitoimelta ja hakemuksen liitteenä tulee olla suositus esimerkiksi apuvälinekeskuksen puheterapeutilta tai lapsen kuntouttavalta puheterapeutilta.

Lisätietoa kommunikaatio-opetuksesta ja -ohjauksesta

Tulkkauspalvelu

Puhevammaiset henkilöt saavat tulkkauspalvelun yleensä Kelan kautta. Poikkeuksena ovat peruskoulua käyvät lapset ja nuoret, jotka saavat koulunkäynnissä tarvitsemansa tulkkauspalvelun opetustoimen kautta.

Puhevammaiset lapset käyttävät tulkkauspalvelua kuitenkin erittäin vähän. Tämä pätee niin Kelan järjestämään tulkkauspalveluun esimerkiksi lapsen harrastustoiminnassa kuin perusopetus- ja varhaiskasvatuslakien perusteella järjestettyyn tulkkaukseen koulussa tai päiväkodissa. Syitä vähäiseen käyttöön ei ole tutkittu.

Lisätietoa tulkkauspalveluista

Henkilökohtainen apu

Jos opetustoimen järjestämä koulunkäynninohjaajan apu ei riitä koulunkäynnin tueksi, lapselle voi hakea henkilökohtaista apua. Palvelua haetaan kunnan sosiaalitoimesta.

Lisätietoa henkilökohtaisesta avusta